Vapaahaku
Täsmähaku
Mikä

Kuka/Ketkä

Mistä

Mistä - Mihin
-
Materiaali

Museo

Asiasana

Näytä pikaohjeet
Näytä tyhjät kategoriat

Museot Online

Suomen museoiden yhteinen hakuportaali Museot Online tarjoaa pääsyn useiden museoiden kokoelmiin. Haettavana ja selattavana on niin esine- kuin kuvakokoelmia, taideteoksia, arkeologisia ja kansatieteellisiä esineitä, työkaluja ja laitteita.

Mukana olevien museoiden määrä samoin kuin haettavana olevien aineistojen volyymi kasvaa jatkuvasti. Aineistoja voi hakea Vapaatekstihaulla ja Täsmähaulla. Tietoja mukana olevista museoista ja kokoelmista on kohdassa Kokoelmat.

Ajankohtaista uutta

Itäkarjalaista käsityöperinnettä

Kulttuurien museon itäkarjalaisista kokoelmista lisättiin verkkoon 1550 esineen tiedot kuvineen. Esineet kertovat Repolan ja Porajärven kylien elämästä 1940-lukua edeltävältä ajalta.

Siirry hakutuloksiin

Uusimmat päivitykset

Suomen museot online -palveluun on tullut paljon uusia kohteita muun musessa seuraavista museoista: Liikennemuso Mobilia, Joensuun museot, Kuopion museo, Lahden kaupunginmuseo, Suomen kansallismuseo, Suomen rautatiemuseo ja Teatterimuseo.

Tutustu FÅA:n laivakuviin

Suomen Merimuseo on lisännyt laivakuvia Suomen museot online -järjestelmään Silja Linen FÅA kokoelmasta. FÅA - Finska Ångfartygs Aktiebolag, suomeksi SHO - Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö

Siirry hakutuloksiin

Metsämuseot ovat toimittaneet materiaalia Suomen museot online -järjestelmään

Tutustu Suomen metsämuseoiden kohteisiin

Siirry hakutuloksiin

Merkkausliinoja

Tutustu Suomen kansallismuseon historian osaston merkkausliinoihin. Merkkausliinojen ompeleminen kuului tärkeänä osana säätyläistyttöjen kasvatukseen. Nuorten, noin 7-11 -vuotiaitten, tekijöiden suuresta kärsivällisyydestä ja kädentaidoista todistavia liinoja on Suomen kansallismuseossa 1700-luvun alusta 1900-luvun alkupuolelle.

Siirry hakutuloksiin

Marilaisia, mordvalaisia ja udmurttilaisia pukuja ja koruja Suomen kansallismuseon kokoelmista

Suomalaisuusaatteen innostamina lähti suomalaisia tutkimusmatkailijoita Venäjälle tallentamaan suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen kulttuuria 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Kansatieteilijä Axel Olai Heikel oli yksi heistä. Hän tutki marien, mordvalaisten ja udmurttien kansanpukuja ja hankki niitä museon kokoelmiin matkoiltaan 1883–1886. Syksyllä 1884 oli mukana myös taiteilija Agathon Reinholm, joka ikuisti kansanelämää ja teki lisäksi esinepiirustuksia. Heikel keräsi pukuja marien ja mordvalaisten lisäksi naapureilta, turkinkielisiltä tšuvasseilta ja venäjänkielisiltä meštšeroilta.

Siirry hakutuloksiin

Alaska-kokoelma

Keväällä ja kesäkuussa 2011 SMOLiin avattiin 820 esinettä Kulttuurien museon yleisetnografisista kokoelmista. Niistä noin 500 on museon kuuluisaa Alaska-kokoelmaa, jonka ovat keränneet Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palveluksessa ja Venäjän Amerikan kenraalikuvernöörinä ennen 1800-luvun puoltaväliä toiminut Arvid Adolf Etholén, pappina Alaskassa työskennellyt Uno Cygnaeus, mineralogi Henrik Johan Holmberg ja muutamat muut samanaikaiset Alaskan-kävijät. Esineissä on vaatteita, päähineitä ja laukkuja mursun ja muiden merinisäkkäiden suolista sekä lintujen ja turkiseläinten nahoista, puisia pyyntipäähineitä, yli 50 pientä mursunluuveistosta, liuskepiippuja, kuusenjuuresta punottuja ja muita koreja sekä hyljeharppuunoita ja muita pyyntiaseita. Esinetiedot ovat myös englanniksi.

Siirry hakutuloksiin

Indonesia-kokoelma

Toisen kokonaisuuden, keväällä ja kesäkuussa 2011 SMOLiin avatuista 820 Kulttuurien museon yleisetnografisiin kokoelmiin kuuluvista esineistä, muodostavat Pelastusarmeijan upseeri Edvard Rosenlundin Alankomaiden Itä-Intiasta (nyk. Indonesia) 1920-luvulla keräämät esineet. Rosenlund oli Indonesiassa lähetystyössä yhteensä 25 vuotta. Kokoelma käsittää etenkin kuorikangas- ja muita tekstiilejä, aseita, punontatöitä ja rituaaliesineistä. Suurin osa esineistä on peräisin Borasta ja Kulawista Keski-Sulawista. Noin 500 esineen kokoelmasta on nyt verkossa selattavissa yli 300, myös loput avataan vuoden 2011 aikana.

Siirry hakutuloksiin

Inkeriläisiä, liiviläisiä ja virolaisia esineitä

Kansatieteen tutkija Axel Olai Heikel teki useita tutkimusmatkoja 1900-1903 Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Hän tutki kansanomaisia rakennuksia ja samalla hankki virolaisia, liiviläisiä ja inkeriläisiä esineitä Suomen kansallismuseon / Kulttuurien museon kokoelmiin. Virolaisista esineistä esitellään Muhun pukuja ja lisäksi koruja eri puolilta Viroa ja Setumaata.

Siirry hakutuloksiin

Inkeriläinen esinekokoelma

Inkerinmaa on aina ollut monikulttuurinen alue. Inkerinsuomalaiset, savakot ja äyrämöiset, asuivat omissa kylissään, inkerikot, vatjalaiset, saksalaiset, puolalaiset, venäläiset ja virolaiset omissaan. Juuri naisten vaatetus oli erottanut näitä kansoja toisistaan aina 1800-luvun lopulle saakka. Suomalaiset kansanlaulujen ja –runojen kerääjät, Vihtori Alava, J. Lukkarinen, Väinö Salminen ja Lauri Simonsuuri, sekä kielentutkija E. N. Setälä kiinnittivät huomionsa inkerikko-, vatjalais- ja äyrämöisnaisten kirjontakoristeisiin pukuparsiin, ja hankkivat niitä Suomen kansallismuseon / Kulttuurien museon kokoelmiin 1892–1935. Neuvostovallan aikana pakkosiirrot, karkotukset ja kielitaidottomuus vieraissa oloissa olivat inkerinsuomalaisten arkea. Käsityötaitoa oli, mutta aikaa ei ollut. Kokoelmiin saatiin kuitenkin sodan jaloista pelastettuja kansanpukuja.

Siirry hakutuloksiin