Mitä museoiden nouseminen trendiksi vaatisi?

Oletko koskaan miettinyt, että museossa käynti olisi muodikasta, trendikästä? Tai mitä se vaatisi, että näin olisi? Voisiko siinä markkinoinnissa käyttää samoja keino kuten nettikasino, tai mobiilipelit tai jokin muotiasia, kuten vaikkapa uudet kahden istuttavat nojatuolit, tai jokin uusi bändi musiikin alalla?

Miten muoti-ilmiö synnytetään

Muoti-ilmiö syntyy useista tekijöistä, kuten populaarikulttuurista, muotialan ammattilaisista, trendeistä ja muotibloggaajista. Myös yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset sekä kuluttajien tarpeet ja mieltymykset voivat vaikuttaa muoti-ilmiöiden syntyyn. Mutta jos tavoitteena on museot ja niissä käymisen nostaminen – olisiko vastaus kuitenkin pelimaailmassa yhdistettynä trendimaakareihin eli influenssereihin?

Lisäksi sosiaalisen median ja verkon välityksellä leviävät muotivirtaukset ja -trendit voivat nopeasti saavuttaa suuren yleisön huomion ja influenssata kuluttajien pukeutumistapoja. Myös erilaiset tapahtumat, kuten muotiviikot ja -näytökset, ovat merkittäviä muoti-ilmiöiden lähteitä. Näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksesta syntyy uusia muotitrendejä ja -ilmiöitä. Museo ei ole tällainen, joten niiden nostaminen trendiksi ei välttämättä onnistu kaikkien museoiden osalta, mutta olisiko se mahdollista valikoiden?

Mitä vaatisi museoiden markkinointi?

Kuka voisi olla sellainen mielipidevaikuttaja eli influensseri, joka nostaisi museoiden houkuttavuutta?  Influencer on yleensä henkilö, joka vaikuttaa sosiaalisessa mediassa laajalti seuraajiinsa ja joka on menestyksekäs promovoimaan tuotteita, palveluita tai brändejä. Influencerin tehtävä on luoda sisältöä, joka esittelee ja suosittelee tuotteita ja palveluita seuraajilleen.

He voivat esimerkiksi jakaa valokuvia ja videoita itsestään käyttäessään tuotetta, antaa arvosteluja tai järjestää kilpailuja ja tarjouksia. Influencerit hyödyntävät sosiaalista mediaa ja verkkoa luodakseen luottamusta ja suhdetta seuraajiinsa, ja heidän suosittelunsa voivat auttaa brändejä ja yrityksiä tavoittamaan uusia asiakkaita ja lisäämään myyntiä.

Nykymuseot ja markkinointi

Suomessa on satoja eri alan museoita – on isoja, on pieniä, yksityisiä, yritysten ja julkishallinnon omistamia museoita – mutta onko niissä kovinkaan monta oikeasti isolla ihmisjoukolla mielenkiintoista, ja miten niistä voisi oikeasti saada mielenkiintoisia kohteita?

Museot käyttävät erilaisia markkinointikanavia ja -taktiikoita tavoittaakseen ja houkuttelevan uusia ja nykyisiä kävijöitä. Jotkin yleisimmistä markkinointikeinoista ovat:

• Sosiaalinen media: Museot käyttävät sosiaalista mediaa esitelläkseen näyttelyitään, tapahtumiaan ja uutisiaan sekä luodakseen vuorovaikutusta ja luottamusta seuraajiinsa.
• Verkkosivut: Museot luovat ja ylläpitävät verkkosivuja, joilla esitellään museon toimintaa ja näyttelyitä, ja joilla tarjotaan tietoa museon aukioloajoista ja lipunmyynnistä.
• Mainonta: Museot voivat käyttää erilaisia mainontavälineitä, kuten sanomalehti- ja televisiomainontaa, tavoittaakseen uusia kävijöitä.
• Tapahtumat: Museot järjestävät usein erilaisia tapahtumia, kuten esitelmiä, konsertteja ja työpajoja, joilla houkutellaan uusia ja nykyisiä kävijöitä.
• Yhteistyö: Museot voivat tehdä yhteistyötä muiden kulttuurialan toimijoiden, kuten kirjastojen ja teattereiden, kanssa luodakseen yhteisiä tapahtumia ja näyttelyitä.

Nämä ovat vain joitain esimerkkejä museoiden markkinoinnista. Tärkeintä on löytää sopivat kanavat ja taktiikat oman museon tarpeisiin ja kohderyhmään sopiviksi. Mutta jos tarkoituksena on nostaa museot ihan trenditasolle, vaaditaan jotain aivan uutta museomarkkinointiin.

Pelillistäminen ja museot

Pelillistäminen tarkoittaa strategista lähestymistapaa, jossa toiminnallisuuksia ja tehtäviä lisätään pelillisiä elementtejä, kuten palkintoja, pisteitä ja kilpailukykyä, lisäämällä motivaatiota ja sitoutumista. Tämä lähestymistapa voidaan soveltaa erilaisille toiminnoille ja prosesseille, kuten työpaikoille, opetukseen ja markkinointiin.

Pelillistämisen tavoitteena on lisätä käyttäjän motivaatiota ja tehokkuutta tehtävässään, ja parantaa käyttäjäkokemusta. Pelillistäminen voi myös tarjota mahdollisuuksia oppimiselle, kehittämiselle ja kilpailukyvyn parantamiselle. Museoiden kohdalla historian kautta voisi löytyä paljonkin opittavaa ja kenties uusia näkökantoja myös kehittämiselle nykypäivänä – mutta millainen peli pitäisi tehdä?

Pelillistämisen tärkeimmät periaatteet ovat:

1. Tavoitteiden asettaminen: Tavoitteiden asettaminen on tärkeää pelillistämisen onnistumiselle. Tavoitteiden on oltava selkeitä, saavutettavia ja motivoivia.
2. Palkitseminen ja motivaatio: Pelillistämisen avulla voidaan tarjota palkintoja, kuten pisteitä, merkkejä ja kilpailukykyä, jotka kannustavat käyttäjiä jatkamaan ja parantamaan suorituksiaan.
3. Kilpailu: Pelillistäminen voi sisältää kilpailukykyä, jossa käyttäjät kilpailevat toisiaan vastaan tavoitteiden saavuttamisessa.
4. Oppiminen ja kehittyminen: Pelillistäminen voi tarjota mahdollisuuksia oppimiselle ja kehittymiselle, ja auttaa käyttäjiä kehittämään taitojaan ja tietämystään tehtävän suorittamisessa.
5. Sosiaalisuus: Pelillistäminen voi myös lisätä sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä, ja auttaa luomaan yhteyden ja vuorovaikutuksen muiden käyttäjien kanssa.

Nämä ovat tärkeitä elementtejä pelillistämisessä, ja niitä voidaan hyödyntää erilaisilla tavoilla erilaisilla toiminnoilla ja prosesseilla. Tärkeintä on löytää sopivat pelilliset elementit oman toiminnan tavoitteiden ja tarpeiden mukaan – tässä tapauksessa museoiden näkyvyyden lisääminen, kiinnostavuuden lisääminen ja samalla kokonaisen museotrendin luominen. Apuna voisivat olla suomalaiset näyttelijät, poliitikot, talouden tutut nimet, urheilijat yms vaikuttajat.

Mikä museogenre olisi kenties suosituin

Jotta voitaisiin miettiä suomalaisittain asiaa eteenpäin, pitää avata näkökantaa ja katsoa, mitkä ovat maailman suosituimmat museot, ja miksi ne kenties ovat suosittuja?

Populaarisuus riippuu monista tekijöistä, kuten paikallisista kulttuurisista ja historiallisista kiinnostuksen kohteista, museon sisällöstä ja näyttelyistä, sijainnista ja markkinoinnista. Kuitenkin, joitakin yleisesti suosittuja museoita maailmassa ovat:

1. Louvre, Pariisi, Ranska
2. British Museum, Lontoo, Iso-Britannia
3. Metropolitan Museum of Art, New York, Yhdysvallat
4. Vatikaanin museot, Rooma, ItaliaNational Museum of China, Peking, Kiina

Tämä on vain pieni näyte suosituista museoista, ja monet muut museot eri puolilla maailmaa ovat myös suosittuja paikallisesti ja alueellisesti. On tärkeää huomata, että populaarisuus vaihtelee ajan mukaan ja on aina muuttuva tekijä. Miksi esimerkiksi Louvressa vieraillaan niin paljon? Louvre on maailman suurin taidemuseo ja se tarjoaa laajan valikoiman erilaisia ​​taiteellisia ja kulttuurillisia näyttelyitä. Se sisältää yli 35 000 esinettä ja teosta, joista suurin osa on peräisin eri ajanjaksoilta ja kulttuureilta ympäri maailmaa. Tämä tekee Louvresta merkittävän paikan sekä taiteen ja kulttuurin ystäville, että historiallisesti kiinnostuneille.

Jotkin Louvressa esillä olevista kohokohdista ovat:

• Mona Lisa, Leonardo da Vincin maalaus
• Vapauttava Nike, Winged Victory of Samothrace, kreikkalainen patsas
• Egyptiläinen kolossaalipatsas Ramses II:sta
• Yöpukuinen mies, Antonio Canovan patsas
• Psyche Revived by Cupid’s Kiss, Antonio Canovan patsas

Nämä ovat vain esimerkkejä Louvressa esillä olevista merkittävistä teoksista, ja museossa on paljon muutakin nähtävää ja koettavaa. Louvre on suosittu paikka niin kulttuurin ja taiteen ystäville kuin historiallisesti kiinnostuneille, ja se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua maailman taiteen ja kulttuurin kohokohtiin. Paljon niistä liittyy antiikin historiaan, mutta Suomessa ei vastaavia olisi. Olisiko Suomen museotrendi sittenkin ”suomalaisuus”?

Suomalaisuus tarkoittaa suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan ominaispiirteitä ja perinteitä. Se sisältää suomalaisten arvoja, uskomuksia, tapoja ja perinteitä, joita he kantavat mukanaan ja jotka muodostavat heidän identiteettinsä. Suomalaisuus ulottuu laajalle alueelle, kuten kieleen, musiikkiin, ruokaan, perinteisiin tansseihin ja urheiluun.

Suomalaisuus on myös erottamattomasti yhteydessä Suomen historiaan ja siihen, miten Suomi on muodostunut nykypäivän maaksi. Suomalaisuuden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään paremmin suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa, ja se on tärkeä osa suomalaisten kansallista identiteettiä ja ylpeyttä.

Suomalaisuus on myös dynaaminen ja jatkuvasti muuttuva käsite, joka mukautuu ajan ja yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Vaikka suomalaisuus sisältää perinteisiä ja pysyviä piirteitä, se myös sisältää uuden ja nykyaikaisen kulttuurin ja perinteiden elementtejä.

Suomalaisuus näkyy myös suomalaisessa arkkitehtuurissa, kulttuuriperinteissä ja tapahtumissa, kuten juhannuksessa, joulunvietossa ja erilaisissa urheilutapahtumissa. Se on myös osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa ulkomailla, ja suomalaisilla on ylpeys heidän kansallisesta identiteetistään ja perinteistään.

Yhteisöllisyys, vastuullisuus ja luonnon arvostaminen ovat myös tärkeitä suomalaisuuden piirteitä. Suomalaisuus luo yhteyden suomalaisiin ja heidän perinteisiinsä, ja se on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin jatkuvuutta ja kehitystä.

Pitäisikö suomalaisuuden ympärille rakentaa museoketju, joista jokainen liittyisi vielä johonkin peliin, ja tällä kaikelle oma striimi + tv-ohjelma, jossa mukana sopiva määrä kaikkien tuntevia suomalaisia?