Maksamisen Historia Suomessa

Rakas kotimaamme tunnetaan maailmalla monista eri asioista. Kotimaista huipputeknologiaa viedään ulkomaille koko ajan, ja korkea pohjoismainen elintasomme on kaikkien tiedossa. Näiden mainioiden asioiden lisäksi Suomella on myös rikas historia maksamisen ja rahoitusjärjestelmien saralla.

Suomi on vuosien saatossa siirtynyt vaihtokauppoihin perustuvasta taloudesta vähitellen käteisrahan aikakauteen ja siitä vielä digitaalisiin maksuihin. Tässä artikkelissa perehdymmekin Suomen kiehtovaan maksamisen historiaan ja pyrimme jäljittämään rahansiirtojen kehitystä aina muinaisista ajoista nykyaikaan saakka.

Muinaisista ajoista keskiaikaan: Vaihtokauppatalous ja kolikoiden saapuminen

Ihmiset ovat tarvinneet selviytyäkseen useita asioita jo kauan ennen kuin raha edes keksittiin. Jo ammoisina aikoina eri roolit jakautuivat eri ihmisten kesken. Joku esimerkiksi saattoi olla hyvä valmistamaan vaatteita, kun taas toiset olivat fyysisesti väkevämpiä ja etsivät ruokaa.

Kuten monissa muissakin muinaisissa sivilisaatioissa, myös Suomessa ymmärrettävästi aloitettiin yksinkertaisella vaihtokauppajärjestelmällä, jossa tavarat ja palvelut vaihdettiin suoraan ilman rahaa. Kyseessä oli hyvin yksinkertainen tapa käydä kauppaa ja varmistaa, että jokaisella oli juuri sitä, mitä tarpeen oli. Lähtökohtaisesti jokainen pääsi toimimaan juuri niissä rooleissa, mihin he itse kokivat parhaiten soveltuvansa.

Kaupan laajentuessa ja ihmiskunnan kehittyessä tarve standardoidulle ja kannettavalle maksutavalle kävi ilmeiseksi. Alun perin Suomessa ilmeisesti käytettiin valuuttana esimerkiksi oravannahkoja, mutta hiljalleen tämä johti keskiajalla myös seppien takomien kolikoiden käyttöön.

Ensimmäisten Suomessa käytettyjen kolikoiden tiedetään olleen ulkomaisia, pääasiassa naapurimaiden Ruotsin ja Venäjän kolikoita. Suomessa alettiin lyödä omia kolikoitaan vasta 1500-luvulla, kun Suomi oli vielä Ruotsin vallan alla. Nämä varhaiset kolikot valmistettiin kuparista ja hopeasta, ja niissä oli erilaisia kuvioita, jotka heijastelivat tyypillisesti alueen kulttuurisia ja historiallisia vaikutteita.

1800-luku: Paperirahan käyttöönotto

1800-luku toi merkittäviä muutoksia Suomen talouselämään. Vähitellen nimittäin otettiin käyttöön paperiraha. Vuonna 1811 perustettu Suomen Pankki aloitti seteleiden liikkeeseenlaskun helpottaakseen suurempia maksutapahtumia sekä korvatakseen raskaat ja painavat metallikolikot.

Alun perin uusien seteleiden arvo pohjattiin jalometalleihin, kuten kultaan ja hopeaan, mikä antoi niille niiden luontaisen arvon. Ajan myötä Suomen rahajärjestelmä kuitenkin kehittyi ja valuutan arvo muuttui riippuvaisemmaksi rahojen liikkeelle laskijan vakaudesta ja maan yleisestä taloudellisesta tilasta.

1900-luku: moderni pankkitoiminta ja digitalisaatio

1900-luvulla Suomen maksujärjestelmissä tapahtui nopea muutos modernin pankkitoiminnan ja sähköisen asioinnin nousun myötä. Niin sanottujen liikepankkien perustaminen ja sähköisten tilisiirtojen infrastruktuurin kehittäminen loivat pohjaa entistä tehokkaammalle ja helppokäyttöisemmälle rahoitusjärjestelmälle.

Visan ja Mastercardin kaltaiset luotto- ja pankkikortit alkoivat hiljalleen yleistyä Suomessa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Niiden avulla kuluttajille tarjoutui näppärä vaihtoehto käteismaksamille ja rahan mukana kuljettamiselle. 1980- ja 1990-luvuilla puolestaan otettiin käyttöön pankin Otto-automaatit, joilla pystyi nostamaan ja tallettamaan rahaa sekä maksamaan laskuja. Nämä kehitysaskeleet paransivat entisestään pankkipalvelujen saatavuutta kaikkialla maassa.

2000-luku: mobiilimaksaminen ja digitaaliset innovaatiot

2000-luku on ollut ennennäkemättömän digitaalisen innovaation aikaa Suomen maksukentässä. Älypuhelimien ja internetin yleistymisen myötä mobiilimaksaminen ja digitaaliset lompakot ovat yleistyneet suomalaisten kuluttajien keskuudessa. Rahapelien maailmaa puolestaan hallitsevat välittömästi käytettävissä olevat pikakasinot, joille rekisteröidytään omilla pankkitunnuksilla. Sivusto Britekasinot listaa tällaisia pelipaikkoja sivuillaan.

Muun muassa kännyköistään tunnetulla Nokialla, joka on edelleen yksi mobiiliteknologian pioneereista ja johtajista, oli merkittävä rooli mobiilimaksamisen yleistymisessä Suomessa.

Nykyhetki: monipuolista ja saumatonta maksamista

Nykyään suomalaiset voivat suorittaa maksuja helposti niin kaupoissa ja kioskeilla kuin netissäkin. Tyypillisesti suomalaiset siirtävät rahaa joko erinäisillä mobiilisovelluksilla, pankkikortista löytyvillä lähimaksuilla tai erinäisillä verkkopankkialustoilla.

Yksi erityisen suosituista Suomessa käytettävistä maksutavoista on nykyään Mobilepay. Toisin kuin moni tosin ajattelee, kyseessä ei ole maastamme lähtöisin maksutapa, vaan se on alun perin tanskalaista käsialaa. Mobilepayllä pystyy vaivattomasti lähettämään ja pyytämään maksuja vain toisen henkilön puhelinnumeron perusteella. Tätä ennen sovellukseen tulee linkittää oma maksukortti.

Mobilepayllä pystyy maksamaan myös osassa parhaiten varustelluista suomalaisista kaupoista. Tähän käytetään yleensä Bluetooth-yhteyttä tai vaihtoehtoisesti asiakas voi skannata kaupan kassalta löytyvän viivakoodin sovelluksensa kautta.

Ylipäätään maksaminen on helpottunut vuosien saatossa jatkuvasti. Voisi jopa sanoa, että se on kehittynyt siihen pisteeseen, että on vaikea sanoa, miten se voisi enää edistyä tätä pidemmälle ilman, että maksaminen muuttuisi suorastaan turvattoman helpoksi. Maksamisen tulee kuitenkin olla ennen kaikkea turvallista, jotta vältytään kaikilta mahdollisilla väärinkäytöiltä. Esimerkiksi juuri Mobilepayn helppokäyttöisyyden tiedetään joskus johtaneen rikosoikeudellisiin ongelmiin.

Lopuksi

Toivottavasti artikkelimme toi sen lukijoille iloa ja uutta ymmärrystä sille, kuinka pitkän matkan kotimainen maksaminen on aikojen saatossa kulkenut!