Kuinka AR ja VR ovat mullistaneet museot

Jos katsotaan hieman ajassa taaksepäin, niin teknologia tuntuu kehittyneen huimaa vauhtia eikä kaikista trendeistä meinaa pysyä mukana. Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus ovat asioita, joista on alettu puhumaan entistä enemmän viime vuosina ja moni ala on alkanut hyödyntämään niitä entistä enemmän. Yksi näistä on museot ja tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin siihen, millä tavoin museot voivat näistä kahdesta teknologian trendistä hyötyä.

Erilaiset museot ovat kiinnostaneet ihmisiä pitkään ja jokaiselle löytyy erilaisia vaihtoehtoja aina taidemuseoista historiallisiin museoihin. Museot ovat tietyllä tapaa keino päästä tutustumaan erityisesti historian eri hetkiin hieman tarkemmin mutta samalla se on keino myös tutustua erilaisiin taiteen muotoihin. 

Perinteiset museot ovat kuitenkin kiinnostuneita lisäämään uusimpia teknologian trendejä käyttöönsä, ja erityisesti virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus ovat museoiden uusin kiinnostus. Mutta millä tavoin näitä kahta teknologian trendiä voidaan oikeasti museoissa käyttää hyödyksi?

Mitä ovat virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus?

Virtuaalitodellisuus eli Virtual Reality on viime vuosina puhuttanut paljon ja sitä alkaa monilla aloilla näkemään entistä enemmän. Virtuaalitodellisuus eli lyhyemmin VR on tietokoneella tuotettu keinotekoinen maailma, jonka tarkoituksena on jäljitellä mahdollisimman tarkasti todellista ympäristöä tai viedä sen käyttäjä ihan omanlaiseen fantasiamaailmaan. Tätä trendiä hyödynnetään erityisesti pelialalla, sillä konsolipelit ja moni nettikasino on tätä teknologiaa alkanut hyödyntämään luodakseen pelaajille uusia kokemuksia. VIrtuaalitodellisuuteen voi silti törmätä muillakin aloilla, kuten markkinoinnissa, arkkitehtisuunnittelussa sekä teolllisuudessa. 

Lisätty todellisuus eli AR tulee sanoista Augmented Reality liittyy vahvasti virtuaalitodellisuuteen mutta on silti hieman eri asia. Lisätty todellisuus tuo ja liittää erilaiset tietokoneella luodut, 3D-suunnitellut kohteet oikeaan maailmaan. Se tietyllä tapaa laajentaa siis fyysistä maailmaamme tuomalla lisää digitaalisia esineitä. Lisätty todellisuus ei siis luo kokonaan uutta maailmaa kuten virtuaalitodellisuus. Näiden kahden erona on myös se, että virtuaalitodellisuuteen tarvitaan yleensä erilliset lasit, jotka käyttäjä asettaa päähänsä. Lisätyssä todellisuudessa erillisiä laseja ei kuitenkaan tarvita. 

Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden hyödyntäminen museoissa

AR mahdollistaa käyttäjien vuorovaikutuksen todellisen maailman kanssa, ja etenkin museoissa se tarkoittaa lisää tiedon saamista. Esimerkiksi taiteilijoiden digitaaliset 3D-persoonat voidaan sijoittaa heidän teoksensa viereen selosamaan tarkempaa tietoa heistä itsestään sekä kyseisestä teoksesta. AR:n avulla voidaan myös luoda niin sanottu kolmas ulottuvuus, jossa erilaisia esineitä tai kohtauksia pystytään herättämään eloon, mikä taas tuo uudenlaisia kokemuksia museossa kävijälle. 

Esimerkiksi Turun linnassa tehtiin projekti, jonka myötä käyttöön suunniteltiin sovellusdemoa nimeltä Turku Castle in Your Hands. Tämän tarkoituksena oli antaa lisätietoja hallitsijamuotokuvista ja heidän historiastaan. Sovellukseen haluttiin sisältää myös pelillinen osio viihteen vuoksi, jossa käyttäjällä olisi mahdollisuus kokeilla maalauksen konservointia tai osallistua pakopeliin Eerikin vankilassa. Valmista tuotetta tästä ei kuitenkaan syntynyt, mutta demoversiota on silti käytetty opetuksen tukena.

Lisättyä todellisuutta hyödynnetään museoissa huomattavasti enemmän, sillä virtuaalitodellisuuden käyttäminen ei ole kovin edullista. Maailmalla VR on silti näkyvillä esimerkiksi tunnetuimmissa museoissa. Pariisin Louvre lanseerasi vuonna 2019 “Mona Lisa: Beyond the Glass” -elämyksen hyödyntäen virtuaalitodellisuutta. Elämys sisältää animoituja kuvia, ääntä sekä interaktiivista suunnittelua, mikä auttaa käyttäjiä löytämään maalauksen yksityiskohtia. 

Monille kuuluisa V&A -museo Lontoossa hyödynsi virtuaalitodellisuutta luomalla “Curious Alice” -näyttelyn vuonna 2021. Tarkoituksena oli tutkia Lewis Carrollin klassikkoa entistä paremmin. Elämys sai käyttäjät uppoutumaan mukaan leikkisään ja hassuun Alicen maailmaan.

Myös Suomessa on avattu VR-näyttelyitä, joista yksi on Suomen kansallismuseossa Helsingissä. Vuonna 2018 avattu näyttely vie vieraansa takaisin vuoteen 1863, jossa pääsee tutkimaan R.W Ekmanin maalaamaa Aleksanteri II:n teosta The Opening of the Diet 1863. VR-kuulokkeiden avulla on luotu käyttäjille mahdollisuus astua maalauksen sisälle ja jutella esimerkiksi Venäjän keisarin sekä muiden maalauksessa esiintyvien hahmojen kanssa. 

Vaikka erilaiset museot ovat kiinnostaneet monia ihmisiä jo pitkään, on paljon sellaisia, jotka kokevat museoissa käymisen hieman tylsänä vaihtoehtona. Virtuaaliset esitykset teoksesta ja sen taiteilijasta voi kuitenkin auttaa kävijöitä saamaan lisätietoa ihan uudenlaisella ja mielenkiintoisemmalla tavalla. Tämä voi auttaa kävijöitä myös viettämään aikaa museoissa entistä enemmän, kun historiasta voidaan kertoa huomattavasti mukaansatempaavammalla tavalla kuin aikaisemmin.

AR ja VR luovat käyttäjille kokemuksia, joka ei tosielämässä olisi enää mahdollista

Yksi parhaimmista tavoista käyttää virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta museoissa on mahdollistaa entistäkin huikeampia kokemuksia käyttäjille. Museoiden tarjoama virtuaalitodellisuus on huikea tapa saada käyttäjä tutustumaan maailmaan, joita ei voi enää tosielämässä luoda uudestaan. Se tekee historiaan tutustumisesta aivan uudenlaisen kokemuksen, mikä varmasti houkuttelee enemmän kävijöitä myös museoille.