Pyöreä, kannellinen. Kyseinen astia on SU-kokoelmien suurimpia kolttien valmistamia juuriastioita.
Kokoelma
Suomalais-ugrilaiset kokoelmat
Erityiskokoelma
Antellin kokoelmat
Tekniikka
punonta
Mitat
halkaisija, suurin 21 cm, korkeus 17.50 cm
Valmistustapa
käsityö
Hankintaerän numero
SU4904:1-191
Kontekstikuvaus
Juuriastiain teko on enimmästi tyttöjen ja nuorten vaimojen työtä ja nämä osoittavatkin niiden valmistamisessa melkoista kätevyyttä. Raaka-aineena ovat ohuet suorat männynjuuret, joita kiskotaan nuorta närettä kasvavilta hietaharjuilta (vierri, Ilp. puolddza), missä aluskasvillisuus on hyvin matala ja maaperä kuohkea. Juuria haetaan jopa peninkulmankin päästä kotoa, ellei sopivaa paikkaa ole lähempänä. Kiskonnan perästä saavata kimpussa kuivua pitkät ajat ellei niitä heti ehdi käyttää. Tarvittaessa ne keitetään kiehuvassa vedessä, jolloin ne käyvät erittäin pehmeiksi ja notkeiksi. Astian teko alkaa keskeltä pohjaa siten, että juurta kierretään ympäri kellon joustimen tapaan ja näiden kierteiden ympäri kääritään poikittain toista juurta niin, että aina kaksi sisuskierrettä joutuu päällysjuuren sisään (piirros). Näin jatketaan kehän yhä laajetessa ja juuren loppuessa otetaan uusi jatkoksi, kunnes pohja on valmis. Samalla tapaa pannaan laita alulle ja sen läpileikkaus tulee monenlainen: (piirroksia). Kansi aloitetaan niinikään keskeltä ja lopetetaan reunalle: (piirroksia). Kierteen alussa käytetään hyvinkin hienoa juurta, mutta tämä käy paksummaksi työn edistyessä.
Juuriastioiden teko on Inarissa tuntematon.
Käyttötapa
Juuriastioita on monta eri kokoa ja mallia eri käyttötarkoituksia varten. Suuremmissa naiset säilyttävät pikkutavaroitaan kuten lankaa, keriä, suoninuoraa, vaatekaistaleita jne.
